💧 Vesistöystävällinen peseytyminen – näin se onnistuu

Ah, ihana kesä! Se kutsuu meitä vesien äärelle – uimaan, veneilemään, suppailemaan,
melomaan ja retkeilemään. Missä sinä tunnet veden vetovoiman? Onko se järven rauha,
meren suolainen tuoksu vai kenties tunturipuron solina? Jokaisella meistä on oma tapansa
nauttia vedestä – ja jokaisella hetkellä on oma tarinansa.
Minulle vesi on ollut aina tärkeä osa kesää. Olen viettänyt lapsuudesta asti kesät Suomessa
erilaisten järvien rannoilla – uiden, uittaen koiria ja viime vuosina myös suppaillen niiden
kanssa. Isäni on biologi ja on tutkinut kala- ja rapukantoja työkseen, joten vesistöjen
hyvinvointi on ollut meillä kotona aina sydämen asia.
Vaellan ja retkeilen säännöllisesti, ja juuri luonnossa liikkuessa olen oppinut, miten pienillä
valinnoilla voi olla suuri vaikutus. Kun kulkee pitkin polkuja ja nukkuu veden äärellä, alkaa
nähdä luonnon uudella tavalla – ei vain maisemana, vaan elävänä kokonaisuutena, jota
haluaa suojella.
Jos veden läheisyys on sinullekin tärkeää, tämä artikkeli on juuri sinua varten.
Haluaisitko oppia, miten voit itse vaikuttaa pienillä mutta merkityksellisillä teoilla vesistöjen
hyvinvointiin?

💧 Pidetään järvet puhtaina

Yksi peseytyminen järvessä voi tuntua harmittomalta, mutta jokainen pesuainepisara
kuormittaa vesistöä. Suomessa on tuhansia kirkasvetisiä järviä, ja niiden säilyminen
puhtaina vaatii meiltä kaikilta pieniä, mutta tärkeitä tekoja.
Hoidetaan peseytyminen suihkussa tai saunassa, ja mennään uimaan vain puhtaalla,
huuhdellulla iholla ja hiuksilla. Näin suojelemme yhdessä vesistöjen hyvinvointia – pisara
kerrallaan.

Haastattelussa limnologi Aron Larsson

Kysymys: Miksi pienetkin määrät pesuaineita voivat olla haitallisia vesieliöille?
● Pesuaineissa käytetään usein kemikaaleja, jotka voivat olla joko välittömästi tai
välillisesti haitallisia vesieliöille. Esimerkiksi pesuaineissa käytetyt tensidit tai
pinta-aktiiviset aineet voivat kiinnittyä kalojen kiduksiin ja aiheuttaa ongelmia
kaasunvaihdossa, toisin sanoen hengittämisessä. Yleisesti myös
ympäristömerkityissä shampoissa käytetyn natriumkookossulfaatin (sodium
coco-sulfate, SCS) LC50 kaloille (konsentraatio vedessä, jossa 50 % kaloista
kuolevat) on 10–100 mg/litra.
● Tämän lisäksi aineet voivat hajota aineiksi, jotka ovat joko myrkyllisempiä kuin
hajoamaton aine, kuten alkyylifenolietoksylaatin (APEO) kohdalla, tai aiheuttaa
esimerkiksi fosfaattikuormaa vesistöissä. Näiden aineiden käyttö kotitalouksien
kemikaaleissa onneksi on pitkälti loppunut.
● Pesuaineiden hajoaminen vesistöissä kuluttaa kuitenkin aina hapellisissa oloissa
happea, joka on erityisen ongelmallista Itämeressä, jossa kuolleet, hapettomat pohjat
ovat ongelma. Tämän lisäksi on olemassa pesukemikaaleja, jotka hajoavat huonosti
tai ei lainkaan hapettomissa olosuhteissa. Näiden tekijöiden vuoksi jopa vaelluksille tarkoitettujen biohajoavien pesuaineiden ohjeissa
usein lukee, että pesuainetta ei tulisi käyttää 100 metriä lähempänä vesistöä

💧 Näin toimit luontoa kunnioittaen ja vastuullisesti:

Huuhtele iho ennen uintia:
Poista aurinkovoide, hiustuotteet ja muu kosmetiikka suihkussa ennen järveen menoa – näin suojelet vesistöä haitallisilta aineilta.
Vältä pesuaineita luonnonvesissä:
Käytä saippuaa ja shampoota vain sisätiloissa, joissa jätevedet käsitellään asianmukaisesti.
Valitse ympäristöystävällisiä tuotteita:
Suosi biohajoavia ja sertifioituja pesuaineita – myös sisätiloissa tehdyillä valinnoilla on merkitystä, sillä jätevedet päätyvät lopulta vesistöihin puhdistusjärjestelmien kautta.
🐾 Koiranomistaja, tiesitkö tämän?
Jos koirallasi on punkkipanta tai ulkoinen karkote, älä päästä sitä uimaan luonnonvesiin. Monet näistä valmisteista sisältävät kemikaaleja, kuten fiproniilia ja imidaklopridia, jotka ovat erittäin haitallisia vesieliöille. Ne voivat huuhtoutua suoraan veteen ja vaikuttaa vesistöje herkkään ekosysteemiin mm. kaloihin ja muihin veden eliöihin.
→ Valitse uimiseen hetkiä, jolloin koiralla ei ole karkotetta käytössä

🫧 Muista: jokainen teko vaikuttaa – pienistä puroista syntyy suuri virta.

🧴 Mitä on biohajoava kosmetiikka?

Biohajoava kosmetiikka sisältää ainesosia, jotka hajoavat luonnossa mikrobien vaikutuksesta vaarattomiksi yhdisteiksi, kuten hiilidioksidiksi, vedeksi ja biomassaksi. Näin ne kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin perinteiset tuotteet, joiden ainesosat voivat säilyä luonnossa pitkään.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että biohajoavuus ei tarkoita, että tuotteita voisi käyttää suoraan vesistöissä – hajoaminen vaatii oikeat olosuhteet, kuten maaperän ja mikrobitoiminnan. Jokainen kosmetiikkatuote on lopulta kemikaali, ja sen käyttöpaikalla on väliä.

🧼 Esimerkkejä biohajoavista tuotteista:

Palashampoot ja hoitoaineet ilman sulfaatteja
→ Suosi miedompia, kasvipohjaisia tensidejä kuten coco-glucoside – vähemmän ärsytystä, enemmän ympäristöystävällisyyttä.
Suihkugeelit ja käsisaippuat ilman silikoneja ja mikromuoveja
→ Luonnonkosmetiikka tarjoaa vaihtoehtoja, jotka eivät sisällä synteettisiä polymeerejä, jotka voivat kertyä vesistöihin.
Fysikaaliset aurinkovoiteet ilman nanopartikkeleita
→ Valitse tuotteita, joissa käytetään ei-nano sinkkioksidia tai titaanidioksidia – turvallisempia sekä iholle että ympäristölle.
Kasvojenpuhdistusaineet ja voiteet, joissa on kasvipohjaisia ja sertifioituja ainesosia
→ Sertifikaatit kuten COSMOS, Ecocert, NaTrue ja BDIH auttavat tunnistamaan aidosti ympäristöystävälliset tuotteet.

🏕️ Peseytyjän muistilista luonnossa liikkujalle

✅ Valitse biohajoavat hygieniatuotteet
– Shampoo, saippua, hammastahna. Pyykit kannattaa pestä vasta kotona.

✅ Peseydy vähintään 60-100 metrin päässä vesistöistä
– Käytä vettä säästeliäästi ja kaada pesuvesi maahan, ei suoraan järveen tai puroon.
– Lyhyillä retkillä voit käyttää kosteuspyyhkeitä tai hyödyntää reitin varrella olevia saunoja.

✅ Huuhtele iho ja hiukset ennen uimista
– Älä mene uimaan, jos iholla on pesuaineita tai aurinkorasvaa.
💡 Vinkki: Retkipyyhe tai kosteuspyyhkeet auttavat puhdistamaan ihon hellävaraisesti ennen uintia.

✅ Käytä mikrokuitupyyhettä
– Kevyt, nopeasti kuivuva ja käytännöllinen valinta retkelle.

✅ Huolehdi käsihygieniasta
– Käsidesi riittää useimmissa tilanteissa, mutta pieni määrä biohajoavaa käsisaippuaa voi olla hyvä lisä.

✅ Vie kaikki jätteet mukanasi pois luonnosta
– Myös käytetyt kosteuspyyhkeet ja muut hygieniatarvikkeet kuuluvat roskapussiin.

✅ Muista: pienillä teoilla on suuri merkitys
– Jokainen vastuullinen valinta auttaa säilyttämään vesistöt puhtaina tulevillekin sukupolville.
💚 Kiitos, että toimit luonnon parhaaksi.

💬 Haastattelussa limnologi Aron Larsson

Kysymys: Olen huomannut järven pinnassa kesäisin vaahtoa – mistä se voi johtua?
Vaahtoutuminen vesistössä voi olla joko täysin luonnollista tai ihmisperäistä. Monissa
tapauksissa kyse on siitä, että orgaanisten aineiden, kuten lehtien tai siitepölyn
hajoamisessa syntyvät rasvahapot vaahtoutuvat sekoittuessaan esimerkiksi tuulessa tai
koskissa. Puulavedellä esimerkiksi Läsäkoskessa voi havaita tätä ilmiötä. Usein ilmiö on
täysin harmiton, mutta jos vaahtoa näkyy erittäin paljon, niin tällöin kyse on todennäköisesti
jostakin ihmisperäisestä.

🌱 Lopuksi – luonnon ja läsnäolon puolesta

Luonnonvesien äärellä liikkuminen on etuoikeus – ja samalla vastuu. Kun valitsemme biohajoavat tuotteet, peseydymme oikein ja viemme jätteet mukanamme, suojelemme sitä, mikä meille on rakasta: puhdasta vettä ja elävää luontoa.

Minulle luonto on paikka, jossa palaudun, iloitsen ja hengitän vapaasti – niin yksin kuin koirieni kanssa. Vaelluksilla ja retkillä veden äärellä opin joka kerta jotain uutta luonnosta – ja itsestäni. Siksi haluan tehdä kaikkeni, että nämä hetket säilyvät myös tuleville sukupolville.

💙 Kiitos, että välität. Jokainen teko merkitsee.

Luonnon ja peseytymisterveisin,
Anni
biologin tytär, kosmetologi ja ihonhoidon asiantuntija vuodesta 2009, eläintenkouluttaja sekä
intohimoinen luonnossaliikkuja ja vesistöjen ystävä

Lämmin kiitos limnologi Aron Larssonille arvokkaasta asiantuntijuudesta, haastattelusta sekä tuesta artikkelin kirjoittamisessa ja faktojen tarkistuksessa.

📚 Lisälukemista aiheesta

Haluatko syventyä tarkemmin siihen, miksi peseytyminen luonnonvesissä ei ole suositeltavaa ja miten voimme suojella vesistöjä arjen valinnoilla? Tässä muutamia luotettavia lähteitä ja tutkimuksia:

Suomen vesistösäätiö: Vesistöjen tila ja suojelu
Yleistajuinen ja kattava katsaus Suomen järvien ja jokien tilaan, rehevöitymiseen ja suojelutoimiin.
👉 vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista
Suomen ympäristökeskus (SYKE): Vesitutkimusta luonnon ja ihmisen parhaaksi
Tietoa vesistöjen kuormituksesta, seurannasta ja suojelusta.
👉 syke.fi/fi/tutkimus/vesi
Retkietiketti
Käytännön ohjeita retkeilyyn
👉Retkietiketti
Theseus: Mistä vesistökuormitus tulee?
Opinnäytetyö, joka kokoaa yhteen vesistökuormituksen lähteet ja vaikutukset Suomen sisävesissä.
👉 theseus.fi/handle/10024/93262
Imperial College London: Pet flea treatments pollute rivers
Kansainvälinen tutkimus, joka osoittaa punkkikarkotteiden päätymisen vesistöihin ja niiden vaikutukset vesieliöihin.
👉 imperial.ac.uk/news/234567