Palautuminen vai latautuminen?

Kun oma akku alkaa vilkkua punaisella

Kun puhelimesi akku on lopussa, laitat sen laturiin – se on itsestäänselvyys. Puhelin ilmoittaa selkeästi, milloin virta on vähissä. Mutta entä sinä itse? Miten huomaat, että oma akkusi on tyhjenemässä? Tunnistatko ne hienovaraiset merkit, jotka kertovat sisäisten energiavarastojesi hupenemisesta?

Voimavarojen vähenemisen tunnistaminen ajoissa on tärkeämpää kuin ehkä arvaatkaan. Mitä enemmän kuormitusta, sitä enemmän tarvitaan palautumista. Kuulostaa yksinkertaiselta – mutta käytännössä se ei aina ole helppoa.

Palautumisen ja vireystilansäätelyn opettelu on usein elämän mittainen matka. Se voi sisältää:

  • Itsetuntemuksen syventämistä
  • Terveiden rajojen tunnistamista ja asettamista – ja niiden viestimistä muille
  • Tunnetaidot ja itsemyötätunnon kehittämistä
  • Rohkeutta ilmaista omat tarpeensa – niin kotona kuin työpaikalla

Palautumisesta huolehtiminen ei ole itsekkyyttä, vaan elinehto. Alipalautunut ihminen ei jaksa – ei töissä, ei kotona, ei ihmissuhteissa. Siksi tämä aihe koskettaa meitä kaikkia.

Onneksi palautumisesta puhutaan nykyään yhä enemmän – eikä suotta. Se vaikuttaa kaikkeen, mitä teemme aamusta iltaan – ja joskus öisinkin, jos uni ei meinaa tulla tai sen laatu kärsii.

Kirjoitin tämän artikkelin tueksesi. Toivon, että löydät siitä uusia oivalluksia ja konkreettisia keinoja oman hyvinvointisi vahvistamiseen.

Lämpimin terveisin,
Anni Kuittinen – Vireys- ja palautumisvalmentaja

On jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää tunnistaa omat voimavaransa ja osata tarpeen mukaan laittaa itsensä “laturiin” eli palautua kertyneestä kuormituksesta, niin henkisestä kuin fyysisestäkin.

 

Mikä ihmeen palautuminen – ja miksi se on niin tärkeää?

Palautuminen tarkoittaa sitä, että kehosi ja mielesi pääsevät palaamaan kuormitusta edeltävälle tasolle. Voimavarasi täydentyvät, elinvoima lisääntyy ja jaksat taas paremmin. Palautuminen ei ole luksusta – se on elinehto. Sekä kehon että mielen tulisi saada palautua joka päivä.

Palautumista tarvitaan kaikesta kuormituksesta, ei vain urheilusuorituksista. Elämä itsessään kuormittaa – työ, ihmissuhteet, arjen kiireet, jopa mukavat asiat voivat kuluttaa energiaa. Kuormitus voi olla fyysistä, henkistä tai molempia. Joskus lyhyt tauko riittää, toisinaan tarvitaan pidempi palautumisjakso.

Keho ja mieli kaipaavat sekä aktiivisuutta että lepoa. Näiden tilojen välinen tasapaino on yksilöllinen – ja sen tunnistaminen vaatii itsetuntemusta. Onko sinun helppo tunnistaa oma kuormitustasosi ja vireystilasi?

Miltä näyttää sinun sisäinen akkusi?

Kuvitellaan, että sinulla on sisäinen akku – aivan kuten puhelimessasi. Akku tyhjenee päivän mittaan, vaikka päiväsi olisi täynnä mukavia asioita. Jotkut tehtävät kuluttavat akkua enemmän kuin toiset. Esimerkiksi keskittyminen, päätöksenteko tai sosiaaliset tilanteet voivat viedä paljon energiaa, kun taas rauhallinen kävely tai hetki hiljaisuudessa voi ladata akkua.

Miltä sinun akkusi näyttää juuri nyt? Onko se täynnä, puolillaan vai jo punaisella?

Muista: palautua voi ja kannattaa sekä lyhyesti (tauot, hengitysharjoitukset, mikrotauot) että pitkäkestoisesti (uni, vapaa-aika, harrastukset, lomat, hoidot). Palautuminen ei ole passiivisuutta – se on aktiivista hyvinvoinnista huolehtimista.

Miten voisin aloittaa itselleni sopivan palautumisen? 

Mieti aivan ensiksi omat kuormitus ja palautumistekijäsi. Eli listaa kaikki ne asiat jotka päivän aikana kuormittavat sinua, isosti tai pienesti. Sen jälkeen listaa kaikkia asiat jotka auttavat sinua palautumaa, rentoutumaan, rauhoittumaan ja tuovat hyvää oloa. Kun tarkastelet listoja, ovatko puolet tasapainossa viikkotasolla?

Meillä kaikilla on erilaisia päiviä. Joskus päivät sisältävät enemmän kuormitusta kuin palautumista, tämä on aivan luonnollista, tai päivä voi olla päinvastainen ja palautuminen on isommassa roolissa. Merkitystä on kuitenkin eniten sillä mitä tapahtuu viikko ja kuukausitasolla. Kun tiedät, että kuormitusta on ollut paljon uskalla ottaa aikaa myös reilummin palautumiselle.

Palautuminen on säännöllistä hyvinvoinnista huolehtimista. 

“Mä en tarvii palautumista, jaksan kyllä vaikka muut eivät jaksaisi. Se on sitä suomalaista sisua!” 

Suomalainen sisu on hieno asia, mutta jokainen tarvitsee palautumista. Kehomme ja hermostomme kuormittuu pikkuhiljaa kun sitä kuormitetaan, tämä on väistämätön fysiologinen tapahtuma joka ei ole sisusta tai tahdonvoimasta kiinni. Normaalit arjen askareet ja työt kuormittavat meistä jokaista – toki kuormituksen määrä on yksilöllistä, aivan kuten arkemmekin. Yksilöllistä on myös palautumisen tarve, siksi olisi tärkeää tuntea itsensä, elämäntilanteensa ja ymmärtää minkälaista kuormitusta kestää ja milloin täytyy alkaa hidastaa tahtia. Uskalla hidastaa ajoissa. Ennaltaehkäisy on tehokkaampaa kuin korjata isoa palautumisvajetta. Siksi suosittelenkin hidastamaan jo ennen kuin olet aivan lopussa.

Tiesitkö? Meillä jokaisella on myös sokeita pisteitä itsemme suhteen. Joskus läheiset ovat parempia mittareita oman jaksamisen arviointiin kuin me itse. Milloin olet viimeksi kysynyt läheisiltäsi mitä heille kuuluu, ja todella pysähtynyt kuuntelemaan vastauksen? Entäpä mitä sinulle itsellesi kuuluu juuri nyt?

Jos oma palautumisesi kiinnostaa sinua enemmänkin, olet lämpimästi tervetullut Eleganniin sekä palautumisen palveluihin että hoitoihin, kaikki hoitomme tähtäävät myös mielen- ja kehon palautumiseen tehokkaan hoidon lisäksi.  Ajan pääset varaamaan tästä. 

Mitä on Elegannin palautumisvalmennus?

Valmennuksessa saat käytännön työkaluja stressinhallintaan, rauhallisemman arjen elämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamiseen: opettelet tunnistamaan omat stressitasosi ja kuormitustekijäsi sekä konkreettisesti laskemaan kierroksia fyysisesti ja psyykkisesti.

Elegannin Palautumisvalmennus on suunniteltu tukemaan jaksamista ja palautumista. Valmennus soveltuu sinulle, joka haluat parantaa hyvinvointiasi.

Valmennus toteutetaan aina henkilökohtaisista lähtökohdistasi ja tarpeistasi. Se sisältää henkilökohtaisen palautumisesi ja stressitasosi kokonaiskuvan piirtävän alkukartoituksen, 3–10 tapaamiskerran sarjana toteutetun Palautumisvalmennuksen sekä sinulle räätälöityjä kotiharjoituksia. Harjoituksia viedään yhdessä osaksi arkesi rutiineja.

Palautumisvalmennuksen voit maksaa myös e-passilla

Kenelle Elegannin Palautumisvalmennus soveltuu?

Palautumisvalmennus soveltuu monenlaiseen elämäntilanteeseen hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle henkilölle. Valmennus soveltuu erityisen hyvin, jos:

  • Olet kiinnostunut hyvinvointisi kehittämisestä.
  • Haluat ennaltaehkäistä stressikierrettä ja uupumusta ja oppia ymmärtämään omaa kuormitustasoasi, sen taustatekijöitä sekä sitä, miten niistä on mahdollista palautua.
  • Olet uupunut tai haluaisit jaksaa paremmin arjessasi.
  • Koet ylivireyttä, alivireyttä tai ahdistusta arjessa.

Lue lisää Elegannin palautumisvalmennuksesta täältä.

Mikä meitä stressaa?

Fyysiset stressorit

  • Jano / nälkä
  • Kipu
  • Kosteus / kuivuus / kuumuus / kylmyys
  • Lääkkeet
  • Ravintoainevajeet
  • Treenirasitus
  • Ylensyönti
  • Huonosti nukkuminen ja unettomuus
  • Valosaaste
  • Äänisaaste (myös avokonttorit)
  • Alkoholi, tupakka, huumeet, (kahvi, mikäli olet herkkä kofeiinille)
  • Allergiat ja allergeenit
  • Yksipuoliset dieetit (laihdutuskuurit)
  • Heikko ruoansulatus ja rikkinäinen suolisto

Mielen stressorit

  • Epäonnistuminen
  • Häpeä
  • Kateus
  • Kauna ja katkeruus
  • Kiusatuksi tuleminen tai väheksyntä
  • Menestyminen
  • Rakastuminen
  • Riitely ja konfliktit
  • Syyllisyyden tunteet
  • Torjutuksi tuleminen
  • Vanhat käsittelemättömät tunteet
  • Jatkuva uuden oppiminen
  • Jatkuva parhaan suorituksen tarve, esim. esiintyvät ammatit tai urheilijat
  • Mieleen toistuvasti palaavat vaikeat muistot
  • Myös ravintoainevajeet (esim. rauta)

Elämäntilannestressorit

  • Alipalautuminen
  • Huono työilmapiiri
  • Home, säteily, ympäristömyrkyt, suurkaupunkien ilmansaasteet
  • Hormonitoiminnan epätasapaino tai muutokset
  • Häät, rippijuhlat, syntymäpäivät, hautajaiset; juhlien järjestäminen ja niiden viettäminen
  • Kuolemantapaukset lähipiirissä
  • Kiputilat
  • Kiireinen elämänrytmi
  • Liika liikunta, ylikunto
  • Matkustaminen (erityisesti yli aikavyöhykkeiden)
  • Sairaana oleminen ja sairastelu
  • Sairaan läheisen hoitaminen
  • Suhteen päättyminen tai alkaminen
  • Raskaana oleminen
  • Vaikeat ihmiset lähipiirissä
  • Vuorotyö

Lähde: Hengähdyshetkiä – Villa Mandala

Tutkimustietoa palautumisesta ja stressinhallinnasta

Palautumisen merkitystä jaksamiselle ja hyvinvoinnille on tutkittu laajasti. Tässä muutamia keskeisiä havaintoja:

  • DRAMMA-malli (Virtanen, 2021) kuvaa kuusi psykologista palautumiskokemusta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Näiden kokemusten on todettu tukevan palautumista erityisesti työkuormituksesta

    .

  • Anniina Virtasen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoitti, että onnistunut palautuminen työpäivän aikana ja vapaa-ajalla tukee opettajien psykologista hyvinvointia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri-ikäiset työntekijät hyötyvät erilaisista palautumisen muodoista

    .

  • Palautumisen ei tulisi olla suorittamista – se voi tapahtua monenlaisen tekemisen kautta. Tärkeintä on, että palautuminen tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei vain työssä jaksamista

    .

Hyödyllisiä linkkejä ja lisälukemista