Palautuminen vai latautuminen?

Kun puhelimestasi on akku lopuillaan, laitat sen tietenkin laturiin, vai mitä? Puhelimen kohdalla päätös on helppo, akku ilmoittaa varaustasostaan selkeästi. Mitä teet itsellesi kun oma akkusi on loppumassa?

Olisi tärkeää osata tunnistaa voimavarojensa väheneminen ajoissa, mitä enemmän kuormitusta sitä enemmän tarvitaan palautumista. Helppoa? Aina näin ei ole.. palautumisen taitojen opettelu on todennäköisimmin koko elämän mittainen matka johon sisältyy esimerkiksi: itseensä tutustuminen, omien terveiden rajojen tunnistaminen- ja asettaminen (sekä näistä viestiminen kunnioittavasti), tunnetaidot ja itsemyötätunto. Tarvitaan myös henkistä selkärankaa ja rohkeutta pitää kiinni palautumisestaan ja osata ilmaista tarpeensa niin kotona kuin työpaikallakin. Alipalautunut ja ylirasittunut ihminen ei kykene suoriutumaan työtehtävistään tai kotiaskareistaan kunnolla, siitä syystä tämän aiheen tulisii kiinnostaa jokaista meistä.

Olen ilokseni huomannut, että palautumisesta puhutaan nykyään paljon, eikä suotta, sehän vaikuttaa aivan kaikkeen tekemiseemme aamusta iltaan, joskus öisinkin. Kirjoitin vinkkejä palautumiseen ja oman kuormitustason tunnistamiseen. Toivottavasti löydät itsellesi jotain uutta ja käyttökelpoista hyvinvointisi tueksi.

Terkuin: Eleganni Anni 

”On jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää tunnistaa omat voimavaransa ja osata tarpeen mukaan laittaa itsensä “laturiin” eli palautua kertyneestä kuormituksesta, niin psyykkisestä kuin fyysisestäkin”.

 

Mikä ihmeen palautuminen, mitä se on?

Kaikesta kuormittavasta pitäisi vastapainoksi palautua. Kyse ei ole vain urheilusuosituksesta palautumisesta, vaan kaikesta mitä elämäsi sisältää. Joskus kuormitus on pientä ja lyhyempi palautumistuokio riittää, joskus taas tarvitaan pidempää jaksoa palautumista. Keho sekä mieli kaipaavat niin aktiivisuutta kuin passiivisuutta, näiden kahden tilan välille tulisi löytää itselle sopivin tahti. Onko sinun helppo tunnistaa milloin ja miten purkaa kertynyttä kuormitusta ja stressiä?

Yksinkertaistettuna, otetaan mielikuvaksi vaikkapa se kännykä akku. Siinä on tietyn verran kapasiteettia joka koko ajan vähenee käytössä, erilaiset toiminnot kuluttavat akkua eri tavoin. Toiset toiminnot vievät paljon akkua kun toiset puolestaan vain vähän. Kuvittele, että sinullakin on konkreettisesti oma akku. Minkälainen kapasiteetti sinun akussasi on juuri nyt? Ideaalitilanteessa akkusi on täynnä aamulla, olet energinen ja jaksat päivän askareissa. Muista: Vaikka päiväsi olisi täynnä pääasiassa mukavia asioita akkusi vähenee tunti tunnilta. Jotkut toiminnot päivässäsi vievät enemmän akkua kuin toiset. Tunnistatko mikä toiminto vie sinulta vain vähän, ja mikä enemmän akkua? Palautua voi, ja kannattaa, sekä lyhyesti (tauot), että pitkästi (uni, vapaa, harrastukset, lomat). 

Miten voisin aloittaa itselleni sopivan palautumisen? 

Mieti aivan ensiksi omat kuormitus ja palautumistekijäsi. Eli listaa kaikki ne asiat jotka päivän aikana kuormittavat sinua, isosti tai pienesti. Sen jälkeen listaa kaikkia asiat jotka auttavat sinua palautumaa, rentoutumaan, rauhoittumaan ja tuovat hyvää oloa. Kun tarkastelet listoja, ovatko puolet tasapainossa viikkotasolla?

Meillä kaikilla on erilaisia päiviä. Joskus päivät sisältävät enemmän kuormitusta kuin palautumista, tämä on aivan luonnollista, tai päivä voi olla päinvastainen ja palautuminen on isommassa roolissa. Merkitystä on kuitenkin eniten sillä mitä tapahtuu viikko ja kuukausitasolla. Kun tiedät, että kuormitusta on ollut paljon uskalla ottaa aikaa myös reilummin palautumiselle.

Palautuminen on säännöllistä hyvinvoinnistaan huolehtimista. 

“Mä en tarvii palautumista, jaksan kyllä vaikka muut eivät jaksaisi. Se on sitä suomalaista sisua!” 

Suomalainen sisu on hieno asia, mutta jokainen tarvitsee palautumista. Kehomme ja hermostomme kuormittuu pikkuhiljaa kun sitä kuormitetaan, tämä on väistämätön fysiologinen tapahtuma joka ei ole sisusta tai tahdonvoimasta kiinni. Normaalit arjen askareet ja työt kuormittavat meistä jokaista – toki kuormituksen määrä on yksilöllistä, aivan kuten arkemmekin. Yksilöllistä on myös palautumisen tarve, siksi olisi tärkeää tuntea itsensä, elämäntilanteensa ja ymmärtää minkälaista kuormitusta kestää ja milloin täytyy alkaa hidastaa tahtia. Uskalla hidastaa ajoissa. Ennaltaehkäisy on tehokkaampaa kuin korjata isoa palautumisvajetta. Siksi suosittelenkin hidastamaan jo ennen kuin olet aivan lopussa.

Tiesitkö? Meillä jokaisella on myös sokeita pisteitä itsemme suhteen. Joskus läheiset ovat parempia mittareita oman jaksamisen arviointiin kuin me itse. Milloin olet viimeksi kysynyt läheisiltäsi mitä heille kuuluu, ja todella pysähtynyt kuuntelemaan vastauksen? Entäpä mitä sinulle itsellesi kuuluu juuri nyt?

Jos oma palautumisesi kiinnostaa sinua enemmänkin, olet lämpimästi tervetullut Eleganniin sekä palautumisen palveluihin että hoitoihin, hoitomme tähtäävät myös mielen- ja kehon palautumiseen tehokkaan hoidon lisäksi.  Ajanvaraukseen pääset tästä. 

Mitä on Elegannin palautumisvalmennus?

Valmennuksessa saat käytännön työkaluja stressinhallintaan, rauhallisemman arjen elämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamiseen: opettelet tunnistamaan omat stressitasosi ja kuormitustekijäsi sekä konkreettisesti laskemaan kierroksia fyysisesti ja psyykkisesti.

Elegannin Palautumisvalmennus on suunniteltu tukemaan arjen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valmennus soveltuu sinulle, joka haluat parantaa hyvinvointiasi.

Valmennus toteutetaan aina henkilökohtaisista lähtökohdistasi ja tarpeistasi. Se sisältää henkilökohtaisen palautumisesi ja stressitasosi kokonaiskuvan piirtävän alkukartoituksen, 3–10 tapaamiskerran sarjana toteutetun Palautumisvalmennuksen sekä sinulle räätälöityjä kotiharjoituksia.

Kenelle Elegannin Palautumisvalmennus soveltuu?

Palautumisvalmennus soveltuu monenlaiseen elämäntilanteeseen hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle henkilölle. Valmennus soveltuu erityisen hyvin, jos:

  • Olet kiinnostunut hyvinvointisi kehittämisestä.
  • Haluat ennaltaehkäistä stressikierrettä ja uupumusta ja oppia ymmärtämään omaa kuormitustasoasi, sen taustatekijöitä sekä sitä, miten niistä on mahdollista palautua.
  • Olet työuupunut tai koet uupumista töissä lääkärin suositteleman tai muun hoidon tukena.
  • Koet ylivireyttä tai ahdistusta arjessa.

Lue lisää Elegannin palautumisvalmennuksesta täältä.

Mikä meitä stressaa?

Lähde: Hengähdyshetkiä – Villa Mandala

Fyysiset stressorit

  • Allergiat ja allergeenit
  • Alkoholi, kahvi, huumeet, tupakka
  • Dieetit (laihdutuskuurit)
  • Heikko ruoansulatus ja rikkinäinen suolisto
  • Jano / nälkä
  • Kipu
  • Kosteus / kuivuus / kuumuus / kylmyys
  • Lääkkeet
  • Ravintoainevajeet
  • Treenirasitus
  • Ylensyönti
  • Huonosti nukkuminen ja unettomuus
  • Valosaaste
  • Äänisaaste (myös avokonttorit)

Mielen stressorit

  • Epäonnistuminen
  • Häpeä
  • Kateus
  • Kauna ja katkeruus
  • Kiusatuksi tuleminen tai väheksyntä
  • Menestyminen
  • Rakastuminen
  • Riitely ja konfliktit
  • Syyllisyyden tunteet
  • Torjutuksi tuleminen
  • Vanhat käsittelemättömät tunteet
  • Jatkuva uuden oppiminen
  • Jatkuva parhaan suorituksen tarve, esim. esiintyvät ammatit tai urheilijat
  • Mieleen toistuvasti palaavat vaikeat muistot
  • Myös ravintoainevajeet (esim. rauta)

Elämäntilannestressorit

  • Alipalautuminen
  • Huono työilmapiiri
  • Home, säteily, ympäristömyrkyt, suurkaupunkien ilmansaasteet
  • Hormonitoiminnan epätasapaino tai muutokset
  • Häät, rippijuhlat, syntymäpäivät, hautajaiset; juhlien järjestäminen ja niiden viettäminen
  • Kuolemantapaukset lähipiirissä
  • Kiputilat
  • Kiireinen elämänrytmi
  • Liika liikunta, ylikunto
  • Matkustaminen (erityisesti yli aikavyöhykkeiden)
  • Sairaana oleminen ja sairastelu
  • Sairaan läheisen hoitaminen
  • Suhteen päättyminen tai alkaminen
  • Raskaana oleminen
  • Vaikeat ihmiset lähipiirissä
  • Vuorotyö